Antikvariaatti.net - tarjolla 957583 nimikettä

18 x 25 cm vihreä kokonahkainen korusidos, jonka Plymouthin kaupungin Lord Mayor Arthur Goldberg on luovuttanut aluksen päällikölle koululaiva "Matti Kurjen" noudon yhteydessä, tämä kuulunut henkilökohtaisesti Komentaja Matts Frans Ernesto Wikberg´ille, hän oli laivan kapteeni.Matts Wikberg noutamassa fregatti Matti Kurkea Englannista 1962.Matts Frans Ernesto Wikberg (1909 Kotka – 1979 Turku) oli suomalainen merivoimien upseeri, sotilasarvoltaan komentaja.Tultuaan ylioppilaaksi 1928 Wikberg haki varusmiespalveluksen jälkeen Merisotakouluun. Hän osallistui kadettina Suomen Joutsenen 1. valtameripurjehdukseen ja nuorena upseerina, vahtipäällikön apulaisena, Suomen Joutsenen 7. valtameripurjehdukseen. Sodassa hän mm toimi tykkivene Uusimaan päällikkönä johtaen laivasto-osastoa Somerin taistelussa ja osallistuen Bengtskärin taisteluun.Sodan jälkeen Matts Wikberg toimi eri tehtävissä Helsingin ja Turun laivastoasemilla, mm Laivaston koulun johtajana Pansiossa.Suomen ostettua Englannista Porlock Bay –nimisen fregatin merivoimien koululaivaksi, Matts Wikberg määrättiin Matti Kurjeksi uudelleen kastetun laivan ensimmäiseksi päälliköksi. Hän haki laivan Englannista 1962 ja toimi sen päällikkönä vuoteen 1964. Näiden vuosien aikana hän ihaili laivan merikelpoisuutta sekä hallittavuutta. Fregatti Matti Kurki teki hänen johdollaan lukuisia laivastovierailuja sisältäneitä purjehduksia, joista pisin Välimeren läpi Mustalle merelle Sevastopoliin. Eläkkeelle Matts Wikberg siirtyi vuonna 1964.

21 x 30 cm, kansio, jonka Puolan Merivoimien Vara-amiraali Z. Studzinskin nimissä annettu koululaiva "Matti Kurjen" vierailun yhteydessä, tämä ollut henkilökohtaisesti Komentaja Matts Frans Ernesto Wikberg´in, hän oli laivan kapteeni.

Gustaf Cederbergin perustama Penttilän saha toimi Joensuun keskustan läheisyydessä Pielisjoen rannalla vuodesta 1871 vuoteen 1988. Teollisuusyrityksen ympärille rakentui yhteisö, jossa asui ja työskenteli työläisiä, työnjohtajia ja tehtaanjohtajia perheineen. Monet muutokset yhteiskunnassa, asuinympäristössä ja työpaikalla leimasivat tehdasyhteisön elämää, ja muutoksen aikaa on eletty Penttilässä myös sahan hiljennyttyä. Kirjassa pohditaan sitä, miten paikalliset ihmiset kuvaavat menneisyyttä, nykyisyyttä ja muutosta erilaisissa muistitietoaineistoissa. Sahan toiminnan lopettamisen jälkeen tehty pitkäkestoinen kenttätyö Penttilän sahatyöläisten ja heidän perheenjäsentensä parissa tuo uuden näkökulman tehdasyhteisöjen tutkimukseen. Muistellun yhteisön keskeisiksi teemoiksi nousevat paikka, aika, valta, vastuu ja yhteishenki.Ulkoasu 241 sivua : kuvitettu, karttoja ; 25 cmKieli suomiTiivistelmän kieli englantiJulkaisija Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008Opinnäyte Väitöskirja--Joensuun yliopistoSarja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, ISSN 0355-1768; 1178.Luokitus Puuteollisuus. Mekaaninen metsäteollisuus (udkf 674)udkf 908 Joensuuykl 64.1109Aiheet mikrohistoria diskurssianalyysi etnografia historia sahateollisuus muistitieto muistelu yhteisöllisyys identiteetti työläiset työntekijät työyhteisöt teollisuusyhdyskunnat sahalaitokset sahat Joensuu Kaisu KortelainenISBN 978-952-222-006-6