Antikvariaatti.net - tarjolla 939166 nimikettä

Jaksot:1. Paheet ne on papillakin2. Kahvia ja kunnallispolitiikkaa3. Kiihkoa ja kateutta4. Kiisken kanssa kalassa5. Huutoa ja kuiskauksia6. Kovaa peliä KuusniemelläKesto: 298 min

Kannen sisäpuolella nimi

Mukana myös henkilötiedot esitellyistä taiteilijoista

Suom. Anna-Liisa LaineAlkuteos: Five Little Pigs (1943)

Muu(t) tekijä(t): Asiasanat: kasvillisuus, luonnonkasvit, kasvit, kukat, lajit

The locations of the new riverboat casinos:- Iowa- Louisiana- Illinois- Indiana- Mississppi- Missouri

Hän on presidentti Rafael Trujillo, Uuden Isänmaan Isä, Hyväntekijä – toiselta nimeltään Peto, tai el Chivo, Vuohi. Hän on tyranni, joka pitää itseään kansansa pelastajana, miehenä joka toi modernin ajan takapajuiseen maahan. Hän on diktaattori, joka sai hallita Dominikaanista tasavaltaa yli kolmekymmentä vuotta, 1930–1961. Hän on mies, jonka veri on muuttunut etikaksi. Dimensiot 22 ¤ 14 cm

Edes fantasiamaailma ei ole vapaa rahan vallasta. Kahdeksan vuotta sitten herra Chesneyn riistoturismille pantiin piste.....Dimensiot 20 ¤ 13 cm.

Valde HämäläinenRivimiehenä talvisodan SummassaVänrikki Valde Hämäläinen osallistui talvisotaan JR 7:n panssarintorjuntakomppaniassa. Hän piti uskollisesti päiväkirjaa, johon kirjoitti sotakokemuksistaan. Päiväkirjassaan hän pyrki kuvailemaan tapahtumia totuudenmukaisesti ilman vähäisintäkään liioittelua. Hämäläinen kertoo elämästä korsussa taukoamattomien kranaattikeskitysten lakkaamista odotettaessa, hyytävästä kylmyydestä ja sekasortoisista taisteluista, joissa ei aina tiennyt kuka on oma ja kuka vihollinen. Voiton avaimina hän piti rehtejä ja peräänantamattomia suomalaissotilaita, jotka eivät vähästä hätkähtäneet. Hämäläinen ei ole unohtanut myöskään huumoria, jolla kevennettiin tunnelmaa tukalissa tilanteissa.Valde Hämäläisen joukkue kunnostautui eritoten Summan ja Viipurin taisteluissa tuhoamalla tai vaurioittamalla 90 vihollispanssarivaunua. Jo henkiinjääminen Summassa oli ihme, sillä vihollinen ampui alueelle rumputulta ympärivuorokautisesti. Tämä kirja on harvinaislaatuinen, omakohtainen kertomus talvisodan 105 päivästä.

Dimensiot 21 ¤ 15 cm.

Syntyi: 21. kesäkuuta 1881Kuoli: 16. marraskuuta 1955Koulutus: Kuninkaallinen taidekorkeakoulu, Konstnärsförbundets skola

Legendaaristen kulttuuripersoonien romanssi johdattaa kuohuvalle 1880-luvulle! Minna Canthin salongissa riidellään, luodaan kulttuuria ja rakastetaan. Kaikki tässä kirjassa on totta ja tapahtunutta.Juhani Ahon ja Elisabeth Järnefeltin suhde on yksi vuosisadan kuuluisimmista rakkaustarinoista. Teos perustuu Tarja Lappalaisen laajaan tutkimustyöhön. Dimensiot 21 ¤ 15 cm.

Weigel Otto 1890 Theissen -1945 Leipzig

Dimensiot 21 ¤ 15 cm.

Kaarle (Karl) Gabriel Engberg (24. maaliskuuta 1872 Tampere – 27. helmikuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, professori ja museon intendentti.[1][2]Opiskelu ja uraEngberg opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1893–1895 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1894–1897.[1] Hän kävi Taideyhdistyksen piirustuskoulun 1895–1898, opiskeli sitten maalausta Pariisissa 1899–1900 ja oli samalla apuna Suomen näyttelypaviljongin koristamistöissä, sekä sittemmin valtion apurahalla Italiassa 1901–1902 ja Pariisissa 1911.[3]Engberg maalasi alkuun maisema- ja henkilökuvia muun muassa Lapista, mutta myöhemmin pääasiassa maisemia, joissa hän osoittautui herkäksi värien käyttäjäksi. Hän osallistui näyttelyihin koti-ja ulkomailla eri puolilla Eurooppaa. Budapestissä on valtion kokoelmissa hänen maalauksensa Takaa-ajo. Engberg toimi myös museoalalla. Hän organisoimassa Hämeen museota Tampereella 1908 ja toimi sen johtajana.[3]Engberg osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosien 1897–1910 välillä ja vielä 1924 sekä 1943.[1] Hän teki kolme maalausmatkaa Lappiin, joista ensimmäiset kaksi suuntautuivat 1898 ja 1905 Inarin saamelaisalueelle sekä viimeinen matka vuonna 1920 Kittilään ja Ounas-Pallastunturille.[4]Engberg oli Akseli Gallen-Kallelan apulaisena tämän maalatessa Kalevala-freskoja vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyä varten. Myöhemmin hän toimi Tampereella Hämeen museon intendenttinä 1908–1931 ja Tampereen taidemuseon intendenttinä 1930–1953. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1947.[1]Henkilökohtainen elämäEngbergin vanhemmat olivat puuseppämestari Karl Engberg ja Maria Gustava o.s. Alm.[5] Taidemaalari Eero Sysikumpu oli hänen poikansa.[6]MaalauksiaMaisema Lapista, kesäyö 1898Iltamaisema 1899Järvimaisema jäänlähdön aikaan 1902Kevätmaisema 1903Katkennut hongankelo 1905Kosken kuohua 1905Kota (Yö) 1905Vaaramaisema 1910Vehmas saari 1911Kukkia maljakossa 1913Punainen maljakko 1918Maisema Lapista, porolauma 1920Pyykkäri 1923Ruispelto 1926Korpimaisema 1930Hämärä 1931wikipedia

Kattava opas kaikille ampumatarvikkeiden uudelleenlataamisesta kiinnostuneille, ja se kattaa prosessin eri osa-alueet, mukaan lukien turvallisuuden, varusteet ja yksityiskohtaiset uudelleenlataustiedot eri patruunoille. Kuvitettu. Dimensiot 23 ¤ 16 cm.