Antikvariaatti.net - tarjolla 962793 nimikettä

runsas kuvitus

Muu(t) tekijä(t): Miikka Peltomaa, Outi AmpujaAsiasanat: terveysvaikutukset, terveys, tutkimus, hiljaisuus, kulttuuri, vapaa-aika, tinnitus, huonokuuloisuus, kuulo, melu, ääniympäristö, äänimaisema, viittomakieli, työpaikkamelu, kuulovammat, environmental exposure, occupational exposure, sisäkorvaistutteet, Hearing, Noise

Pelko on henkilökohtainen tunnekokemus, johon kuuluvat esimerkiksi levottomuus, hermostuneisuus, jännitys, ahdistus ja pelokkuus. Saatamme pelätä pimeää, verta, hämähäkkejä, kuolemaa, käärmeitä, tulevaisuutta, kipua, sosiaalisia tilanteita tai lentokoneeseen astumista. Pelko on toisaalta hyödyllinen, elämää suojaava tunne, mutta ottaessaan vallan ihmisen mielessä, pelko voi ahdistaa ja haitata elämää monin eri tavoin.Pelko on myös fysiologinen ja kehollinen tapahtuma, joka ilmenee eleissä, ilmeissä, puheessa ja liikkeissä. Pelko nostaa sydämen sykettä, se hikoiluttaa ja kuristaa kurkussa tai nipistelee vatsaa. Pelko on siis läsnä niin mielessä kuin ruumiissakin.Mitä tunteita pelkoon tarkalleen ottaen liittyy ja miltä se tuntuu? Tässä teoksessa pelkoa ja sen merkitystä ihmiselämässä tarkastellaan tutkimuskirjallisuuden sekä ihmisten omien kokemusten kautta. Pelon luonnetta valaistaan myös kaunokirjallisuuden, runouden ja populaarikulttuuriin liittyvien tekstien avulla ja kirja rakentuu näiden aineistojen vuoropuhelulle.

Sinuhe on löytölapsi, joka kasvaa köyhäinlääkärin poikana Thebassa, valmistuu itsekin lääkäriksi, toimii faraon aivokirurgina, elää monet myrskyisät vaiheet, rakastuu ja pettyy. Itäisen meren rannalla maanpakolaisena hän muistelee Thebaa, nuoruuttaan ja hulluuttaan. Sinyhe egyptiläinen, Mika Waltarin ensimmäinen suuri historiallinen romaani, ilmestyi vuonna 1945 ja on siitä asti nauttinut menestystä yhä uusien lukijapolvien keskuudessa niin Suomessa kuin erikielisinä käännöksinä ulkomailla. Yhteiskesto 39 tuntia.

This thesis is a timely contribution to ethnological analysis of sexuality among Iranian women. Considering sexuality as gendered and socioculturally constructed, Fataneh Farahani examines the impact of Iranian Islamic discourses and contemporary socialization, as well as diasporic experiences, on women's narrations of sexuality. With sexuality as the main subject of analysis, the writer focuses on issues involving gender, otherness, agency, and marginality. Being alert to different (sometimes contradictory) discourses, Fataneh Farahani studies the tension that develops between the process of (self)disciplining women's bodies and the coping tactics that women employ. The writer shows how moral values regarding appropriate sexual behavior undergo various and sometimes contradictory transformations. The interviewees report being torn between two 'seemingly' different cultures, each constructed discourses filled with stereotypes of socalled natives and outsiders. The writer shows that, in their everyday lives amidst a variety of racist and sexist stereotypes, women are not really 'torn between two cultures.' Rather, they live a hybrid experience of 'Swedishness' and 'Iranianess' along with other characteristics. At issue is a complexity within the culture(s) in which they live. Fataneh Farahani is an ethnologist and teaches at the Department of Ethnology, History of Religion & Gender Studies at Stockholm University and School of Gender, Culture & History at Sodertorns University Collage.

Muu(t) tekijä(t): Taina WallinAlkuteos: The switchAsiasanat: chick lit

Mary Kuusisto söi pienenä sipuleita kuin omenia ja päätti, että isona hän kasvattaa itse persikkansa. Nyt hän on viljelijä ja torikauppias, joka innostuu uusista, eksoottisista kasveista. Kasvit yhdistävät ihmisiä ja tekevät hyvää ruumille ja mielelle. Jokainen viljelijä tietää onnentunteen, joka leviää vatsasta sydämeen. Kuka tahansa voi nauttia kasveista: parvekkeella voi kasvattaa viikunoita ja jopa koivuja, ja lähelle luontoa pääsee vaikka torilla. Kuusisto viljelee kruunukakkaraa ja pesusieniä, haaveilee sinisistä ruusuista ja lannoittaa nokkosvedellä. Lähiruoka kannattaa, ja eksoottisempikin onnistuu, kun vain uskaltautuu kokeilemaan. Puutarha on täynnä yllätyksiä ja mahdollisuuksia.

Lasiteollisuutemme lapsuusajan tuotantoa

Vanhin säilynyt saippuaresepti on ajoitettu noin vuoteen 2800 eaa. Suomessa puhtaudesta ja kauneudesta tuli kuitenkin muoti-ilmiö vasta 1920–30-luvulla, jolloin nykyäänkin tutut tuotemerkit Lux, Sunlight, Nivea ja Pepsodent rantautuivat suomalaisten arkeen. Kotimaiset valmistajat lähtivät vastaiskuun näyttävillä mainoskampanjoilla, joihin otettiin avuksi niin missit kuin kaukomaiden eksotiikkakin. Nykyään voisi olla vaikea saada vaikkapa Katri Vala mainostamaan Palmu-saippuaa tai Olavi Paavolainen puhumaan Havin partavaahdon puolesta! Saippuaa! vie mainosten kiehtovan maailman kautta suomalaiseen kulttuurihistoriaan. Kirjassa on mukana satakunta nostalgista mainosta. Ne nostattavat hymyn huulille – ja toisaalta näyttävät myös meidän aikamme kiehtovassa valossa. Meille tuttuakin tutummat saippua- ja pesuainemainokset ovat velkaa menneisyydelle. FT Rauno Lahtinen (s. 1968) on kulttuurihistorioitsija, joka on tutkinut muun muassa 1900-luvun alun kaupunkikulttuuria ja ympäristöhistoriaa