Antikvariaatti.net - tarjolla 958844 nimikettä

Hennalan vankileirillä tapahtui Suomen historian suurin naismurha.Kun Suomen sisällissota päättyi toukokuussa 1918, valkoinen armeija sulki punaisia vankileireille. Yksi suurimmista sijaitsi Lahden Hennalassa.Marjo Liukkosen uuden tutkimuksen mukaan Hennalan leirille suljettiin myös naisvankeja ja pakolaislapsia paljon enemmän kuin aiemmin on arvioitu. Vankileirillä tapahtui myös Suomen historian suurin naismurha, sillä yli 220 nuorta naista menetti siellä henkensä. Vaikka on kulunut sata vuotta, koskaan aiemmin ei ole kerrottu, mitä Hennalassa oikein tapahtui ja miksi."Hennalan naismurhat 1918" tuo ensi kerran esiin, kuinka laiton kenttäoikeus valikoi teloitettavat naiset. Kirja kertoo, keitä murhaajat ja vartijat olivat ja miksi he toteuttivat naisten joukkomurhan. Se paljastaa myös vankileirin olot laajemmin: lapsivangit, nälän ja janon sekä vankien raiskaamisen, pahoinpitelyn ja mielivaltaisen tappamisen.Laajaan arkisto- ja muistitietoaineistoon perustuva teos kuvaa vavahduttavasti Suomen sisällissodan synkimpiä hetkiä.Marjo Liukkonen on feministi, toimittaja, tutkija ja opettaja.

Opettajana työskentelevä Ann ja työtön puuseppä Johan asuvat Nedergårdin tilalla. Elämän kulku muuttuu dramaattisesti, kun avioparin koko metsäomaisuus ja taloudellinen tulevaisuus tuhoutuu myrskyn kurimuksessa. Vielä pahemppa tuhoa koituu kuitenkin heidän ainoalle lapselleen 10-vuotiaalle Andreas-pojalle, joka myrskyn kaataman puun alle jäätyään vajoaa koomaan.

20 vuotta sitten Irene seurasi miestään Prahasta Pariisiin lapsi sylissään ja toinen vatsassaan. Puolison kuoltua hän kohtasi menestyvän liikemiehen Gustafin. Kun tämä laajentaa liiketoimintojaan Prahaan, Irene saa tilaisuuden matkustaa entiseen kotimaahansa. Lentokentällä Irene tapaa Josefin, vanhan ystävänsä Prahasta, joka asuu nyt Tanskassa. Kotimaassa kesken jääneen elämän kohtaaminen on molemmille hämmentävä kokemus.

Heleen on kahden lapsen äiti, perheyrityksen työmyyrä ja nainen kuumilla aalloilla. Niin kuin tämä ei olisi riittänyt, Heleenin äiti saa aivoinfarktin. Sen sijaan, että Heleen vaivaisi perhettään ottamalla äidin kotiinsa, hän juoksee kuukausikaupalla kodin työpaikan ja sairaalan väliä etsien samalla sopivaa hoitokotia.

Tupa ryskyi, parret paukkui. Näiden runojen ja tarinoiden jälkeen Vittu ja Kyrpä eivät ole meille enää likaisia sanoja vaan suuria elämän ja ilon voimia.

Romaani kertoo tarinan Buandian suvusta, sen seitsemän sukupolven kukoistuksesta ja tuhosta.

21 x 30 cm.

Yleisesikuntaeversti Matti A. Aarnio Jalkaväkirykmentti 56 komentaja

emaliastia, emalivati, emali, astia, uunivuoka, piirakkavuoka, emaloitu teräs, 1970-l, halkaisija 26,5cm ulkomitta, korkeus 3,8cm, hieman hankaumajälkeä, ulkopohjan emalointi epätasainen, hyväkuntoinen käyttöastia